Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Viisikon Kuiskaus

Perustiedot

Nimi Viisikon Kuiskaus, "Canto" Rekisterinumero VH15-018-0950
Rotu Suomenhevonen Sukupuoli, säkä Ori, 161 cm
Väri & merkit Tummanrautias, llsi ahv, oej rv vko, otj psk vko Syntymäaika 25.04.2015, 10 v.
Omistaja Elowyn VRL-13412, Läpikuultava Kasvattaja Ireth VRL-13016, Viisikko
Painotus Yleispainote Koulutus Ko. VaA, Re. 120 cm, Me. CIC1, Valj. Vaikea
Saavutukset SV-I, EV-I, KV-II, KTK-I, VAR-I, SLA-I, KRJ-I

Meriitit

Suomenhevosvarsojen arviointitilaisuus - 7,4 - 10 - 20 = 37.4p, SV-I
Estevarsojen laatuarvostelutilaisuus - 9 - 10 - 4 - 1 - 4 - 4 = 32p, EV-I
Kouluvarsojen laatuarvostelutilaisuus - 11 - 2 - 3 - 1 - 3 = 20p, KV-II
Suomenhevosorien kantakirjatilaisuus - 19 - 21 - 19 - 21 = 80p, KTK-I
Varsa-arviointitilaisuus - 10 - 20 - 15 - 5 - 1 - 5 = 56p, VAR-I
Suomenhevosten laatuarvostelu - 18 (5-5-4-4) + 20 + 25 + 20 + 12 = 95 p, SLA-I
Erittäin hyvät tyypit ja leimat. Pyöreä sopusuhtainen runko, kaareva kaula, vento selkä, loiva lapa. Lyhyehköt vuohiset, muuten hyvät jalat.
Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu - 8 + 42 + 22,25 + 20 + 15 = 107,25 p, KRJ-I

Kuvagalleria


Klikkaa kuvat suuremmiksi
Rakennekuva © Suomen Hippos / Eero Perttunen
Ratsastuskuvat © Ransu

Luonne

Viisikon Kuiskaus on utelias ja omapäinen oripoika. Hänen korkeuttaan saa tuttavallisemmin kutsua ihan vain Cantoksi. Perusluonteeltaan hevosen voisi esitellä helposti kiintyväksi, ystävälliseksi, mutta napakkuutta vaativaksi. Orille pitää välillä näyttää metkuilujensa kera muutamaan otteeseen kaapin paikka uudelleen. Tyhmyyksiä Canto ei kovinkaan paljoa tee, eikä missään nimessä ole ilkeä – onhan se hyvin koulutettu poika. Toisinaan löytyy myös päiviä, kun ori lyö yhteistyön kokonaan jäihin. Silloin Canto ei halua tehdä mitään ja järjestääkin ainoastaan omia sooloilujaan keskelle koulutuntia ja päättää esitelmöidä pukkilaukkaa kootun laukan sijaan.

Tietty hömelyys ja vilkkaus paistaa Cantosta toisinaan enemmän tai vähemmän. Silti ei uskoisi, miten tuo osaakaan olla niin rakastettava ja pohjimmiltaan täyttä kultaa oleva hevonen.

Hoitaminen onnistuisi vaikka hevonen seisoisi irti keskellä tallipihaa. Turvallisuuden nimissä se ei kuitenkaan ole kovin hyvä idea. Canto rakastaa pitkiä harjaustuokioita, varsinkin jos se suoritetaan pihalla. Oria ei tarvitse sitoa kiinni, sillä se on varsasta asti koulutettu olemaan myös irrallaan. Canto ei häiriinny vaikka kulkeekin sen takaa, eikä tällä ole aikomustakaan potkia vaikka ihminen häsläisikin ympärillä turhankin innokkaasti. Päätä ja otsatukkaa harjatessa ori pitää päänsä mielellään sylissä paikallaan, se nimittäin pitää pään harjaamisesta. Muutenkin Canto pitää enimmäkseen pehmeistä ja hierovista harjoista, muttei se pane pahakseen vaikka käyttäisikin pölyharjaa. Kaviot nousevat helposti, joko liu’uttamalla kättä jalkaa pitkin tai koskettamalla nostettavaa jalkaa ja sanomalla ”nosta”. Puhdistus käy myös helposti, jalka pysyy ylhäällä useimmiten ja hoitaja saa tehdä työnsä rauhassa.
Pestessä ja uittaessa Canto on mukava käsitellä, sillä ori pitää vedestä. Uidessa siitä tulee kunnon vesipeto, jolloin tätä saa usein rauhoitella ettei heti sukelleta pää kolmantena jalkana.
Hieromisesta, solariumista ja kaikenlaisista hevoskylpylän muista hoidoista Canto nauttii. Se on alkuun usein hieman utelias ja tutkii uusia ihmisiä ja tavaroita.
Ruokailuhetket ovat Cantolle nautintoa. Se on yleensä vähän hitaamman puoleinen syömisessä, sillä tuo nautiskelee ruokansa. Ruoka-ajan ollessa ori pyörähtelee karsinassaan, kun kuulee muille rapisevan kauroja eteen. Canto osaa kuitenkin rauhoittua, kun ruokaa tullaan tarjoilemaan, eikä hyökkää heti syömään. Ori on hyvin perso herkuille, etenkin omenalle ja hevosnameille. Porkkanat ovat myös tuon mieleen. Vettä se juo mielellään jos siihen on sekoitettu hiukan siirappista melassia tai sokeroimatonta omenamehua. Tavallinen vesikin menee tuolle hyvin.
Tarhassa ori vihtyy hyvin muiden hevosten kanssa, orejen ja ruunien. Mylläkkään tai tappeluun tuo ei osallistu, eikä sellaisia synnykään Canton tarhassa. Ori on todella seurallinen ja hakeutuukin heti jonkun seuraan. Tarhatessa huomaa myös kiintymisen Canton luonteessa, sillä orilla on miltei aina ne parhaat kaverit joiden kanssa se tulee hyvin toimeen. Tuon näkee lähes aina joko syömässä muiden kanssa, rapsuttamassa jonkun harjantyveä, makoilemassa keskellä tai ottamassa pieniä laukkaspurtteja. Canto tulee hyvin toimeen myös laitumella, isossa laumassa.
Kiinni ottaminen on myös helppoa tämän kohdalla, sillä ori tottelee kutsua ja vihellystä hyvin. Lähes aina se jaksaa ravata vastaan, paitsi silloin kun sitä ei jaksaisi kiinnostaa millään vetäytyä työn touhuun kavereiden luota.
Varusteet Cantolle saa helposti. Suojia, pinteleitä ja kylmäyksiä laittaessa se pitää jalan alhaalla. Satula on helppo asettaa selkään ja kiristää vyötä. Ori on yksi niistä harvoista hevosista, joka ei pullistele tai reagoi oikeastaan mitenkään satulavyöhön. Sama pätee juoksustusvyöhön, jonka se antaa kiltisti laittaa paikoilleen. Canto ei yleensä hermoile, mutta sitäkin saattaa ilmaantua tuon ollessa kovin innokkaalla tai riehakkaalla tuulella. Suitset, riimut ja muut päävehkeet saa helposti myös päähän. Pojan erikoisuus onkin se, että tuo osaa ottaa itse kuolaimen suuhunsa. Riittää kun pitää suitsia sopivalla korkeudella ja huolehtii kuolaimen olevan lähellä suuta, niin Canto ottaa itse kuolaimen ja antaa laittaa helposti suitset loppuun. Korvahuput, häntäsuojat ja muut varusteet menevät myös ongelmitta tuolle, eikä orilla ole tapana harrastaa niiden riepottelua.

Taluttaessa kulkee reippaasti vierellä. Toisinaan Canto saattaa tanssahdella innoissaan ihmisen ympärillä. Välillä se hirnahtelee kutsuvasti tammoille tai kavereillensa. Ori kuitenkin rauhoittuu, ainakin hetkeksi, kun komentaa napakasti. Canto rakastaa maastoilua, varsinkin jos se saa olla irti. Toisinaan se saa juoksennella läheisillä aukioilla vapaana, tuo nimittäin tulee heti luokse kutsuessa – tai viimeistään silloin kun ääni muuttuu käskeväksi. Jotakin säikähtäessään maastossa Canto hakee turvaa heti ihmisestä, eikä lähde omille teilleen. Tallin käytävältäkin onnistuu päästää ori irti, se tuntee oman karsinansa ja kävelee sinne.
Juoksuttaessa hevonen käyttäytyy usein reippaasti. Canto vaihtaa sujuvasti askellajia, pysähtyy, peruuttaa ja vaihtaa suuntaa. Joskus saattaa innostua ja hidastaa hyvin vastahakoisesti. Irtojuoksuttaessa myös kuuliainen. Irtohypyttäessä hyppää tavallisesti mielellään.

Tylsistyessään saattaa hyppiä kujalta pois ja järjestää oman show’n kentälle.
Maastakäsitellessä hyvin osaava, sillä varsasta asti Canto on opetellut perusjuttujen lisäksi erilaisia temppuja. Peruutukset, käännökset, eri askellajit, väistöt ja lukuisat temput onnistuu tältä hevoselta hienosti. Canto seuraa ihmistä hyvin ja on hyvin myönteinen oppimaan kaikenlaista uutta.
Näyttelytilanteessa on usein vähän utelias, mutta malttaa seisoa paikallaan. Seuraa ihmistä hyvin ja on oppinut seisomaan ryhdikkäästi, kun oria ohjaa hyvään asentoon. Askellajit ovat helpot esittää, niistä saadaan usein hyvät pisteet.

Lastaus on tavallisesti helppoa, usein tuo menee koppiin ilman naruakin. Joskus kuitenkin osoittaa mieltään, jonka seurauksena saa useampaankin otteeseen ottaa uusiksi. Matkoihin Canto on tottunut ja onkin kiltisti mikäli kopissa sitä odottaa täysi heinäverkko. Pitkillä matkoilla orin on hyvä saada välissä jaloittelua, muuten tuo saattaa alkaa hermoilla helposti. Kisapaikalle tultaessa katselee ympärilleen innoissaan ja haluaisi mennä tervehtimään ensimmäistä vastaan tulevaa hevosta, jonka seurauksena saa taas komentaa tätä.

Ratsastaessa todella reipas, herkkä ja esiintymisestä nauttiva. Cantolla on super pehmeät liikkeet, tasaisetkin vielä. Askeleet ovat liidokkaat ja näyttävät. Ori on kuitenkin melko tarkka siitä, mitä selässä tapahtuu. Mikäli ratsastaja horjahtaa kesken vastalaukan väärälle puolelle, vaihtaa tuo heti laukan. Canto hermostuu myös helposti kovista ohjasotteista, jonka takia tuo kuunteleekin paremmin helliä otteita ja enemmän istuntaa ja pohjetta. Canto on myös todella ketterä ja reagointikyky apuihin on nopeaa.
Orin herkkyys huomataan kuitenkin hyvin varsinkin erilaisilla teillä, sillä tuo tarkkailee ratsastajaa. Erityisen tarkka Canto on siitä, jos polvi jää puristamaan. Silloin takapää lentää ja vauhti hiipuu.
Kokemattomilla ja uusilla ratsastajilla ori testaa ihmisen hyvin. Toisinaan on päiviä, kun poika ei haluaisi jaksaa millään keskittyä jonka ansiosta usein saa antaa hyvin napakoitakin pidätteitä, ettei tuo kirmaa laukkaan siltä seisomalta. Sateet, ukkonen tai tuuli ei menoa haittaa. Kuitenkin isot rämähdykset ja estetolppien kaatumiset saattavat säikyttää sen verran Cantoa, että se väistää nopeasti sivulle. Luonteeltaan ori on kuitenkin melko rohkea, ellei jopa joskus uhkarohkeakin, joten käsistä se ei riistäydy ainakaan tuulesta johtuvien myräköiden takia.
Canto on usein myös pukitteluun taipuvainen, stressaavissa tilanteissa ja innostuessaan.

Kouluratsastuksen parissa Canto on yleensä hyvin avuilla. Ori esiintyy mielellään ja tekee kaikenlaiset taivutukset ja väistöt helposti. Canto on melko helppo ratsastaa oikeaoppisesti muotoon, mikäli yhteistyö pelaa ratsukolla. Peräänantoon ratsastaessa saa tehdä yleensä vähän jumppaa ja keskittyä enemmän, joten vähän enemmän joutuu tekemään peräänantoa haettaessa.

Canton bravuureita tämän lajin parissa ovat ehdottomasti väistöt, taivutukset, puolipiruetit, lisäykset ja kokoamiset. Laukanvaihdot eivät ole tuon vahvuuksia, joten niissä saa olla hyvin pohkeet kiinni ja hyvä perusistunta, jotta ne onnistuvat. Muuten erilaiset tiet onnistuvat, kääntymisissä ei ole ongelmia ja hevonen asettuu ja taipuu molempiin suuntiin hyvin.

Esteillä Canto on rohkea ja reipas. Sillä on hyvä tasapaino ja ori on hyvin ketterä, joten jyrkät käännökset ja tiukat mutkat eivät menoa hidasta. Pienillä esteillä takapää lentää usein inhottavasti melko korkealle, jonka kielii orin innokkuudesta. Isoimmilla esteillä takapää tulee hyvin, tasaisesti mukana, jolloin hypyssä on mukavempi olla mukana. Canto myös hyvin harvoin tulee liian pohjaan ennen estettä, sillä orilla on pehmeä ja hieno tyyli. Kiellot johtuvat yleensä siitä, mitä selässä tapahtuu, sillä ori kuuntelee ratsastajaansa. Canto myös reagoi voimakkaasti ratsastajan jännitykseen, silloin se itsekin hermostuu, koska luulee joutuvansa valmistautumaan johonkin pelottavaan. Pienet virheet eivät haittaa, mutta vaikkapa ratsastajan horjahdus, joka johtaa pieneen ohjasta kiskaisemiseen saa tuon heti kieltämään tai pukittamaan. Virhepisteitä sen sijaan tulee harvemmin, mutta niihin yleisimmät syyt ovat liian nopea lähestyminen tai puolikkaan askeleen ottaminen.

Maastossa Canto käyttäytyy päivästä riippuen joko siivosti tai vähemmän siivosti. Silloin, kun ori on ylienerginen vetää tuo raviväistöjä ja painaa kädelle ravaten kaula kuin kirahvilla. Laukassa tuppaa hieman riistäytymään, mutta voimakkaista pidätteistä laukan saa taas lyhyemmäksi ja hitaammaksi. Kaverin kanssa maastossa ollessaan ori on melko vallaton, mutta osaa tuo käyttäytyäkin. On myös niitä päiviä, kun hevonen on oikein rauhallisuuden perikuva ja reagoi hyvin apuihin. Maastoesteet onnistuvat tältä myös ja käyttäytyminen on melko samanlaista kuin rataesteilläkin. Tilanne pysyy hallinnassa. Vauhtia ei puutu, mutta se on myös hallinnassa.

Cantolla voi myös harrastaa ja kisata valjakko- ja ohjasajoa, laukkoja, vikellystä ja miksei myös agilityä lukuisien muiden lajien joukossa.

© Ex-omistaja

Sukutaulu

isä. AGH Tuulenpuuska
KRJ-I ERJ-I KERJ-I VVJ-I YLA2 SLA-I VPA3 Sh, 162 cm, rt

 

ii. Kiukun-Puuska evm
Sh, 163 cm, prt
iii. AER Kiukuttelija evm
iie. Tuuletar evm
ie. Tuulityttö evm
Sh, 162 cm, vrt
iei. Tuulenpoika evm
iee. Tuulahdus evm
emä. Järvien Lesä
SLA-II KRJ-II ERJ-II
Sh, 152 cm, rt
ei. Pisama Leskisen evm
Sh, 156cm, rt
eii. Urho Ukkonen evm
eie. Kesätulli evm
ee. Järvien Puuna evm
Sh, 152cm, tprt
eei. Järvien Kuningas evm
eee. Maltta Aro evm

Sukuselvitys

ii. Kiukun-Puuska oli taitava ja reipas kouluratsu, joka toimi myös siitosorina pitkään. Kiukku oli hyvärakenteinen ja -luonteinen ori, toisin kuin nimestä voisi päätellä, ja se pärjäsi kouluradoilla vaativalla tasolla. Se hyppäsi myös esteitä 80cm asti, mutta oli ehdottomasti enemmän kouluratsu. Tämä 163cm korkea punarautias herra oli lihaksikas ja raamikas ratsu, joka tuli toimeen kaikkien kanssa, eikä yleensä aiheuttanut mitään ongelmia. Jälkeläisiä orilla on Puuskan lisäksi useita, kaikki ovat isänsä tavoin näyttäviä hevosia, joille oikein liikkuminen tulee luonnostaan. Jonkin verran ori on periyttänyt myös isoja päämerkkejä, joista Puuska ei ikävä kyllä saanut omaa osaansa. Kiukun kasvattaja, Perttu Setälä, kuvaili oria vanhana syntyneeksi, mitä ori kieltämättä olikin, sillä jo nuorena se oli hyvin tasainen, rauhallinen ja vankkumattoman rehellinen. Jonkin verran näitä ominaisuuksiaan tämä kasvattajan ylepys myös periytti eteenpäin. Valitettavasti tämä komea ilmestys jouduttiin lopettamaan 24-vuotiaana hampaiden huonon kunnon vuoksi, sillä se ei pystynyt enää syömään juuri mitään ja alkoi laihtua. Kiukun-Puuskaa jäi kaipaamaan sen kasvattaja, omistaja sekä iso liuta jälkeläisiä omistajineen. Ori haudattiin kasvattajansa pihamaalle, omenapuun juurelle.

iii. AER Kiukuttelija sai mainetta kenttäradoilta, vaikka se olikin taitavampi koulu- kuin esteratsu, mutta ori rakasti hyppäämistä. Kilpailuissa se menestyi vaativassa B:ssä ja esteillä 90cm radoilla. Se oli todella komea rautias, 165cm korkea hevonen, joka sai päät kääntymään kilpailuissa. Luonteeltaan ori oli hieman äksy, mutta kuitenkin rehti ja rehellinen suomalainen, joka oli ratsuna todella reipas. Nuorena sille oli vaikea löytää sopivaa ratsastajaa hieman haastava luonteensa vuoksi, mutta kun sopivan rämäpäinen ratsastaja viimein löytyi, aukenivat menestyksen portit. Ori edusti seuraansa useana vuonna myös arvokilpailuissa sijoittuen useamman kerran, lisäksi se oli 6-vuotiaiden laatuarvostelun kolmas. Jälkeläisiä Kiukuttelijalla on muutamia, sillä ikävä kyllä orin tiinehdyttämisprosentti oli todella huono. Kaikki orin jälkeläiset ovat kuitenkin erittäin laadukkaita ja menestyneet hienosti koulu- ja kenttäradoilla, eikä Kiukuttelija periyttänyt huonoa suvunjatkamiskykyään onneksi eteenpäin, sillä kun ori kuoli yllättäen 17-vuotiaana se lähetettiin tutkittavaksi ja siltä löytyi kivessyöpä, joka oli vaikuttanut orin kykyyn lisääntyä.

iie. Tuuletar oli rakenteeltaan melko siro, eikä kovin korkea - vain 151cm - mutta kuitenkin hyvin kaunis. Se kilpaili kouluratsastuksessa tasolla vaativa A, esteitä se hyppäsi metrin verran, ei tosin koskaan kilpailuissa. Tummanrautias tamma sai kuusi jälkeläistä siirryttyään pois kilpakentiltä ja olikin mitä parhain emä kaikille varsoilleen, jotka kaikki päätyivät kilpailemaan joko koulu- tai esteradoilla varsin mukavalla menestyksellä. Muutenkin se oli luonteeltaan herttainen ja ystävällinen, jopa lapset pystyivät huoletta sen kanssa harrastamaan. Vanhuuden päivilläänkin se rakasti esiintymistä ja kilpailikin seurakisoissa 10-vuotiaan tytön kanssa, tuoden valtavan kasan ruusukkeita kotiin. Tuuletar lopetettiin 21-vuotiaana nivelvaivojen vuoksi, mikä oli todella kova paikka niin tamman omistajalle kuin tytölle, joka tammalla viimeisimpänä kilpaili. Kasvattaja oli onneksi jättänyt itselleen tamman viimeisen jälkeläisen, joten aivan kokonaan he eivät joutuneet tästä kauniista tammasta luopumaan.

ie. Tuulityttö, todella kaunis vaaleanrautias yksilö, jolla oli upea ja vahva rakenne. Se oli melko kookas, 162cm, mutta siitä huolimatta erittäin kevyt ja taipuisa ratsu, joka toimi moitteetta myös kärryjen edessä. Se kilpaili monessa lajissa: koulussa helpossa A:ssa, esteillä 120cm luokissa ja valjakossakin vaativalla tasolla, menestyen kaikissa lajeissa kohtalaisesti - huippu se ei ollut missään. Luonteeltaan se oli oikein kiltti, mutta välillä todella tammamainen ja kokeileva sekä epäluuloinen, mikä takuulla vaikutti sen kilpailutuloksiin, sillä se oli omistajansa ensimmäinen hevonen. Jälkeläisiä tammalla on yhteensä seitsemän ja se onkin periyttänyt erittäin hyviä käyttöhevosen ominaisuuksia kaikille niistä. Myös tietynlainen haastavuus on periytynyt - ainakin Puuskalle - mikä joskus aiheuttaakin ongelmia... Tuulitytön kanssa kuitenkin pärjäsi, kunhan piti maalaisjärjen mukana, eikä lähtenyt mukaan tamman päähänpistoihin, muttei kuitenkaan turhasta komentanut sitä. Puuskan lisäksi yksi Tuulitytön tammajälkeläisistä on menestynyt todella hienosti useammassa lajissa, pärjäten jopa avoimissa luokissa koulussa ja esteillä. Tuulityttö kuoli sydänkohtaukseen 25-vuotiaana omassa kotitallissaan, jonka pihaan se sitten haudattiinkin.

iei. Tuulenpoika oli myös kilpakäytössä kouluratsastuksessa ja valjakkoajossa, tosin elämänsä viimeiset kymmenen vuotta se vietti tuntihevosena. Se ruunattiin melko nuorena, joten tällä 158cm korkealla punarautiaalla herralla ei ole kuin kaksi jälkeläistä. Se oli koulutettu tasolle helppo A ja 120cm, luonteeltaan Tuulenpoika oli hyvin tasainen ja rauhallinen, eikä sen kanssa ollut ikinä mitään ongelmia. Se oli lasten suosikki asuessaan ratsastuskoululla ja taitojensa puolesta aikuisten suosima kisahevonen, sillä vaikka Poku oli muuten sopeutunut mainiosti tuntihevosen elämään, se suorastaan heräsi henkiin aina kilpailuissa ja nautti saadessaan katsojien jakamattoman huomion itseensä. Tuulenpojasta on periyttäjänä vaikea sanoa mitään vain kahden jälkeläisen perusteella, mutta ainakin niitä katsoessa voisi kuvitella, että ruunalla olisi ollut jalostukseen enemmänkin annettavaa, niin laadukkaita sen jälkeläiset ovat. 24-vuotiaana lopetetti ruuna on jättänyt jälkensä monien ihmisten sydämiin ihastuttavan luonteensa ja komean ulkomuotonsa ansiosta.
 
ei. Pisama Leskisen alias Esa on komea 156cm korkea, rautias suomenhevosori joka on luonteeltaan hyvin lempeä sekä todella kiltti. Muutama ihminen onkin luullut Esaa jopa ruunaksi sen käytöksen vuoksi ja hämmästyneet kuullessaan, että kyseessä on tosiaankin ori. Herra pärjäsi vielä kisaikäisenä niin este- kuin kouluratsastuksessa aivan loistavasti, mutta sen oli pakko siirtyä eläkkeelle 18-vuotiaana kun Esan kunto ei enää kestänyt täysipäiväistä kilpailemista. Eläkekodissaan ori on kerennyt saada nimiinsä yhteensä kaksitoista kappaletta, jotka ovat pärjänneet sekä este-, että kouluratsastuksessa suhteellisen tasaisesti.

eii. Urho Ukkonen, jota kutsuttiin myös nimellä Ukko, oli täysin hömelö, mutta komea 160cm korkea, punarautias suomenhevosori. Ori ei pärjännyt kovinkaan hyvin missään lajissa, jossa tarvittiin ketteryyttä sekä aivojen käyttöä, mutta komeutensa ansioista se kyllä kuitenkin kantakirjattiin kolmannella palkinnolla. Urho Ukkosen omistaja ei kumminkaan kaivannutkaan ratsulleen menestystä ratsulajeista, vaan tuo kantakirjauskin oli omistajan mielestä varsin hyvä saavutus. Varsoja tämä ori kerkesi saamaan elämänsä aikana neljä kappaletta.

eie. Kesätulli oli 150cm korkea, suoraan sanottuna ruma musta tamma, joka oli lempinimeltään Kessi. Varsana tämä tamma oli näyttänyt suorastaan mustalta makkaralta, jonka vuoksi sitä ei edes kehdattu viedä edes näyttelyihin. Kessilla oli onneksi muita taitoja, joten ihan turhaksi kasvatiksi se ei jäänyt kasvattajalleen. Tamma palkittiin muunmuassa kouluratsastuksen laatuarvostelussa toisella palkinnolla sekä se pärjäsi melko hyvin esteratsastuksessakin. Varsoja tämä tamma ei kumminkaan saanut kuin kaksi kappaletta, sillä kukapa nyt suoraan sanottuna haluaisi susiruman hevosen itselleen.


ee. Järvien Puuna oli kerrassaan suosittu tamma jalostuksessa koko elinikänsä. Se oli tosiaankin kaunis 152cm korkea, tummanpunarautias tamma, joka pärjäsi aivan mahtavasti kouluratsastuksessa sekä näyttelyissä. Elämänsä aikana Puuna kantakirjattiin ensimmäisellä palkinnolla, minkä jälkeen tammalla teetettiin kuusi varsaa. Nämä jälkeläiset ovat Brican lisäksi pärjänneet loistavasti kouluratsastuksessa. Tämä neiti kerkesikin siis elämään 25-vuotiaaksi saakka ja Puuna saavuttikin pitkän elämänsä aikana paljon enemmän kuin sen omistaja oli uskaltanut edes haaveilla.

eei. Järvien Kuningas oli hyvärakenteinen ja luonteeltaan melko orimainen. Se ei jättänyt mielipidettään näyttämättä missään asiassa. Tätä oria kutsuttiinkin useimmiten lempinimillä Kunkku sekä Kingi juurikin herran luonteen vuoksi. Hyvän rakenteen lisäksi Kunkulla oli todella näyttävät sekä ketterät liikkeet niin esteillä kuin koulussakin ja ori palkittiinkin elämänsä aikana esteratsastuksen laatuarvostelussa ensimmäisellä palkinnolla sekä kantakirjattiin toisella palkinnolla. Näiden saavutusten myötä Kunkulle tuli useita kymmeniä astutuspyyntöjä. Tästä huolimatta ori kuitenkin astui vain 15 kappaletta tammoja, sillä Kunkun omistaja ei tahtonut nimen yleistyvän liikaa suomenhevosten suvuissa.

eee. Maltta Aro oli erittäin kaunis sekä suloinen 151cm korkea, ruunikko suomenhevonen. Tamma oli luonteeltansa todella hellyyttävä sekä ihmisrakas. Elämänsä aikana Mila ei valitettavasti kerennyt saavuttamaan oikeastaan mitään. Muutamissa kouluratsastuskisoissa Mila kävi, muttei sijoittunut kovinkaan hyvin, joten kisaaminen tamman kanssa jätettiin siihen. Kisaamisen loputtua Mila siirrettiin opetusratsuksi pienelle ratsastuskoululle, jossa se synnytti kaksi kaunista tammavarsaa. Tuolla ratsastuskoululla tamma eli kunnioitettavaan 26-vuoden ikään saakka, kunnes menehtyi luonnollisesti vanhuuteen.

Jälkeläiset

Kisakalenteri

KRJ KOULURATSASTUS - 40 SIJOITUSTA
02.06.2015, Danve, vaativa A, 5/30
16.05.2015, Tuiskula, vaativa A, 01/38
17.05.2015, Tuiskula, vaativa A, 05/38
18.05.2015, Tuiskula, vaativa A, 01/38
01.07.2015, Mörkövaara, vaativa B, 5/30
02.07.2015, Allim's Sporthorse, vaativa B, 7/50

03.07.2015, Allim's Sporthorse, vaativa B, 2/50
03.07.2015, Mörkövaara, vaativa B, 1/30
04.07.2015, Allim's Sporthorse, vaativa B, 1/50
05.07.2015, Mörkövaara, vaativa B, 5/30
05.07.2015, Allim's Sporthorse, vaativa B, 2/50
05.07.2015, Kuuralehdon hevostila, vaativa B, 5/40
06.07.2015, Allim's Sporthorse, vaativa B, 1/50
07.07.2015, Allim's Sporthorse, vaativa B, 7/50
07.07.2015, Allim's Sporthorse, vaativa B, 5/70
10.07.2015, Kuuralehdon Hevostila, vaativa B, 1/40
11.07.2015, Kuuralehdon Hevostila, vaativa B, 2/40
11.07.2015, Kuuralehdon Hevostila, vaativa B, 1/40
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
ERJ ESTERATSASTUS
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
väliotsikko
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
väliotsikko
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos
00.00.0000, Kisapaikka, luokka, tulos

Päiväkirja

02.03.2016, kouluvalmennus - kirjoittajana Elsu (279 sanaa)
Kävelen tapani mukaan myöhässä kevätauringon syleilyssä olevalle kentälle. Siellä lämmitteleekin jo komea Canto ja omistajansa Julia. Olin jo kauan kuolannut tuota rautiasta oripoikaa. Aurinko lämmittää mukavasti ja pyydän ratsastajaa ottamaan reipasta herraa muotoon.
Tehtävänämme tänään olisi treenata koottuja askellajeja ja mahdollisesti myös laukanvaihtoja, jos aikamme ei lopu kesken. Canto tulee hyvin kuulolle ja Julia kertoo olleensa lämmitelleen hevosensa jo kokonaan. Voimme siis suoraan aloittaa tehtävistä.
"Aloitetaan siirtymisistä", kailotan keskellä kenttää aurinkolasit päässä. Radaksi kehitän, että jokaisella lyhyellä sivulla pitää kerran siirtyä kootusta käynnistä raviin ja pitkillä sivulla tarvitsee ottaa koottua ravia, kunnes siirrytään takaisin käyntiin. Canto selvästi esittelee askeliaan minulle ja kaksikolla yhteistyö on kyllä hallussa.
Muutaman kierroksen mentyään pyydän kaksikon pysähtymään ja peruutaamaan. Canto peruuttaa yllättävän hyvin, vaikka lännenratsastuksen harrastajana hieman tönkösti. Päätän ettei sitä tarvitse treenata sen enempää tällä kertaa, joten jatkamme laukkaan.
"Koottua laukkaa pääty-ympyryllä", kailotan taas kerran ja neuvon Steffyä tiukentamaan istuntaansa vielä enemmän. "Vedä napa rankaan", muistutan vähänväliä. Pikkuhiljaa laukka alkaa pyöreytyä sekä muotoutua silmää miellyttäväksi. Pyydän Steffyn hidastavan vapaaseen käyntiin, kun ori tuntuu itse hyvältä ja annan kaksikon kävellä rauhaksiin hetken aikaa. Canto pärskii tyytyväisen oloisena ja askel pitenee suuresti.
Orin saatua hetken aikaa lepoa sekä luultavimmin Julian vatsalihakset on aika vaihtaa suuntaa. Jatketaan samaa koottua laukkaa vielä vasempaan kierrokseen. Cantoa selvästi ärsyttää, kun joutuu taas tekemään töitä enemmän ja perä heittääkin pari kertaa. Käsken Julian pysyä rauhallisena, jatkaen vielä laukan työstöä normaalisti.
Orin muoto alkaa miellyttämään jo paremmin silmääni ja annan kaksikon taas kävellä. Kysyn Julian mielipidettä, treenaammeko vielä laukanvaihtoja vaiko ei. Sekä tietenkin miltä herra tuntui tähän asti. Ratsastaja kommentoi orin saavan nyt jäähdytellä, vaihtoja voisimme treenata seuraavalla kerralla. Olen sama mieltä, sillä Canto oli kyllä taas normaaliin tapaansa edukseen tänään.

01.03.2016, päiväkirjamerkintä - kirjoittajana ex-omistaja (358 sanaa)
Kiristin satulavyötä vielä reiällä, ennen kuin laskin jalustimet alas. Otin sitten ohjia hieman tuntumalle kun laitoin jalkani jalustimeen ja ponnistin kevyesti suomenhevosen selkään. Canto liikahti hieman oikealle istuessani pehmeästi satulaan ja onkiessani toista jalustinta jalkaani. Suoristauduin sitten ja annoin Canton lähteä kävelemään pitkin ohjin. Annoin orin venytellä muutaman kierroksen vapaassa käynnissä. Oli juuri sellainen perinteinen suomalainen talvipäivä. Sohjoa ja loskaa. Aurinko kuitenkin ihme kyllä paistoi. Canto vaikutti tänään melko pirteältä, ehkä kuitenkin hieman jäykältä. Aloinkin pian ratsastaa erilaisia kaarteita käynnissä. Ensin vain loivia kaaria pitkällä sivulla ja suuria ympyröitä pitkin kenttää. Keräsin ohjaa vähitellen aina puolipitkäksi. Muutaman pysäytyksen ja peruutuksen ratsastin ihan vain istunnalla. Pyysin sitten Canton raviin hellästi pohkeella. Siirtyminen ei ollut todellakaan kaunis. Ori hypähti raville kaula suorana. Muutaman puolipidätteen jälkeen sain ratsastettua sen hieman pyöreämmäksi ja pehmeämmäksi. Hetken ratsastin edelleen hieman pidemmällä ohjalla käynti-ravi siirtymisiä ja erilaisia kiemurauria ja pieniä ympyröitä vaihdellen tempoa. Canto pureskeli kuolainta keskittyen hyvin tekemäänsä. Selästä se tuntui kuitenkin edelleen hieman jäykältä, vaikka se paranikin kokoajan. Onneksi hieroja olisi tulossa jo ylihuomenna. Vaihdoimme suuntaa puolirataleikkaalla jatkaen reippaassa kevyessä ravissa. Hain tasaista tahtia ja ratsastin hevosta hieman pyöreämmäksi. Canto olikin pian oikeaoppisessa muodossa, kaula pyöreänä ja se kuunteli kokoajan nätisti. Istuin harjoitusraviin ja ratsastin uran sisäpuolella hetken suoraan pyytäen Cantoa taipumaan molempiin suuntiin. Kun ori taipui ja asettui hyvin aloin väistättää sen takapäätä ympyrällä pois uralta. Pitkillä sivuilla ratsastin ensin avo- ja sen jälkeen sulkutaivutuksia. Canto oli tänään erittäin hyvin kuulolla ravissa. Pyysin oria hidastamaan käyntiin. Annoin sille hetkeksi pidemmän ohjan, jotta se sai mennä vapaassa käynnissä. Muutaman minuutin kävelyjen jälkeen nostin käynnistä laukan. Aluksi laukka pyöri hieman huonosti ja Canto käytti selkäänsä huonosti. Kokosin ja taivuttelin hevosta rauhassa. Laukka muuttui kokoajan paremmaksi. Tein hetken kolmikaarista kiemurauraa niin, että suorat tulivat laukkapohkeenväistössä ja kaariin ratsastin ympyrät. Pikkuhiljaa hevonen liikkui taas hienosti peräänannossa. Jatkoin vielä muutaman kierroksen ravi-laukka siirtymisiä ennen kuin annoin orille taas pidemmän ohjan ja vaihdoin vielä muutaman kerran suuntaa. Lopulta jäimme loppukäynneille. Canto puuskutti hieman, joten annoin sen venyttellä vielä muutaman minuutin antamalla sille aivan pitkät ohjat. Muutaman minuutin kävelyn jälkeen pysäytin hevosen kaartoon, laskeuduin alas satulasta ja nostin jalustimet ylös. Löysäsin satulavyötä parilla reiällä ja lähdimme sitten kohti tallia.

28.06.2015, estevalmennus - valmentajana Werry (276 sanaa)
Steffy saapui estevalmennukseen komean suomenhevosorin, Canton kanssa. Olin tavannut jo aikaisemmin tämän parin, mutta kieltämättä oli ihana nähdä jälleen. Saavuin onneksi ajoissa kentälle, jossa Steffy lämmitteli Cantoa kentän toisella puoliskolla. Ori oli heti alkuun reipas, mutta täysin hallittava. Vaihdoin aina välillä kuulumisia ratsastajan kanssa. Samalla rakensin kuuden esteen rataa kentän toiselle puolelle. Ennen radan hyppäämistä Canto ja Steffy saivat hypätä yksittäisenä pystyestettä sekä okeria 30-60cm korkeudesta. Rataan sisältyi yksi kahden esteen sarja, okseri, aaltoeste sekä kaksi pystyestettä. Ratsukon hoidettua lämmittelyt, he pääsivät hyppäämään aluksi 60cm rataa. Steffy ratsasti laukassa kohti ensimmäistä pystyestettä. Canto hyppäsi esteen jättäen paljon ilmavaraa alleen. Ratsukko sai suoritettua ensimmäisen radan todella hienosti, joten esteisiin tuli enemmän korkeutta. Seuraavaksi radan korkeus oli 70-80cm, mutta yllättäen tämäkään korkeus ei kaksikolle ollut kovin vaikea. Steffy osasi hallita esteillä hevostaan todella hyvin, eikä kieltoja tai tiputuksia tullut ainakaan tähän asti. Esteiden korkeus nousi vähitellen, kunnes saavutti 110cm. Canto hyppäsi esteet tässäkin korkeudessa hienosti, vaikka sarjalle oli lähes tullut pudotus. Tämä johtui siitä, että ori oli hypännyt ensimmäisen esteen vähän liian myöhään ja siksi vähän kompuroinut sen jälkeen. Tämä ei kuitenkaan haitannut menoa yhtään, vaan ratsukko pääsi hyppäämään saman radan vielä muutaman kerran uudelleen. Oli kuitenkin siirryttävä vielä viimeiseen korkeuteen, 120 senttimetriin. Radan pystyesteet Canto ylitti helposti jättäen vieläkin ilmavaraa esteen sekä itsensä väliin. Okserin hyppäämiseen Steffyn piti saada hevonen lähestymään juuri oikeasta kohdasta, mutta hänelle se ei ollut kovin vaikeaa. Aaltoeste ei ollut ongelma tälle parille, mutta kahden esteen sarjan ylitys oli hieman haastavaa. Kaksikko kuitenkin ylitti senkin kunnialla, siksi oli pakko myös kehua heidän yhteistyötään esteillä. Aika alkoi käydä vähiin, joten oli aika lopetella. Ratsukko sai hoitaa loppuverryttelyt omalla tavallaan. Oli ihana nähdä teitä jälleen!

22.06.2015, päiväkirjamerkintä - kirjoittajana ex-omistaja (429 sanaa)
Kävelin tarhalle, jossa olivat Canto ja muutama muu hevonen. Kädessäni pidin orin pehmoista riimunnarua. Katselin hetken hymyillen hevosia, jotka eivät olleet huomanneet tuloani. Ne olivat suuren tarhan toisessa päässä. Vihelsin rauhallisesti ja sain Canton pään kääntymään samantien. Kutsuin oria nimeltä ja tuo pyrähti heti laukkaan. Menin tarhaan aitalankkujen välistä ja odotin hymyillen Canton tuloa. Ori hidasti raviin lähempänä ja pysähtyi sitten ravista eteeni. Muut hevoset olivat seuranneet hevosta, joten ne seisoivat orini takana. napsautin narun kiinni riimuun ja halasin samalla leperrellen Cantoa.

Kun hevonen seisoi estevarusteet päällään käytävällä, saapui hyvä ystäväni Elowyn oviaukosta luoksemme. Pienen juttelutuokion ja halauksen jälkeen lähdimme kävelemään kentälle. Ilma oli melko viileä ja kenttä oli vielä kostea aamuisen sateen jälkeen. Muita ratsukoita ei ollut, joten saimme käyttää koko kenttää. Elowyn alkoi kasaamaan meille pientä rataa, kun minä nousin hevosen selkään ja aloitin verryttelemään. Alkukäynnit menin ilman jalustimia asettaen ja taivuttaen, sekä hakien hevoselta peräänantoa. Canto tuntui todella pirteältä ja se höristikin korviaan nähdessään 50 sentin lämmittelyesteet. Tein ravissa useita suunnan vaihtoja ja tein samoja asioita, kuin käynnissäkin. Kun hevonen tuntui hyvältä ja liikkui puhtaasti, nostin laukan ja työstin sitä molempiin suuntiin. Tämän jälkeen aloin tulla laukassa lämmittelyesteitä. Elowyn tarkasteli työskentelyämme ja huomautti muutamista pienistä virheistä. Esteet nousivat kokoajan pikkuhiljaa, kunnes olivat metrin tienoilla. Canto oli todella innokas ja nautti hyppäämisestä. Pienten välikäyntien aikana Elowyn alkoi purkaa esteitä. Tämän alkaessa purkamaan viimeistä estettä pyysin häntä odottamaan. Tämä kohotti kulmiaan. Käskin hänen nostaa este 120 senttiin. Nainen katsoi minua hetken hieman hämmästyneenä, mutta teki niin kuin pyysin. Nostin laukan käynnistä ja sain pidätellä Cantoa, ettei se innostuisi neliin. Lähestyimme estettä tasaisessa temmossa, hevonen laukaten korvat höröllä. Liisimme yli hyvin tasaisesti. Tunne oli aivan ihana. Käskin Elowynin korottaa estettä kymmenellä sentillä. Tämä katsoi minua järkyttyneenä ja kysyi, olenko tulossa hulluksi. Nauroin ja vastaukseni oli ehkä. Sanoin naiselle, että hyppään itse alas ja tulen korottamaan esteen, mikäli hän ei sitä tee. Tuo korotti hitaasti esteen. Otin pitkän lähestymisen ja annoin Canton venyttää askeliaan ja kaulaansa. Emme selvinneet yli ilman pudotusta. Käskin Elowynin nostaa puomi paikoilleen. Tulimme sen uudestaan, tällä kertaa todella hallitusti. Annoin Cantolle tilaa hypätä. Yli tultiin aikamoisella vauhdilla, mutta ilman pudotusta. Canto sai hurjat kiitokset ja taputukset. Jäimme sitten ravailemaan ja sen jälkeen kävelemään uralle pitkin ohjin. Orin kunto oli selvästi parantunut ja tuntui olevan oikein hyvällä mallilla. Laidunkauden tullessa sitä ei kuitenkaan voinut kohottaa ainakaan äärimmilleen, mutta ehkäpä se onnistuisi syksyllä. Loppuverryttelyjen jälkeen laskeuduin satulasta. Nostin jalustimet ja löysäsin satulavyötä parilla reiällä. Canto pääsi tarhaan pestynä, jalat 2-teho linimentillä, sekä tarhasuojilla ja fleeceloimella varustettuna. Kävin heittämässä sille vielä päiväheinät ja syötin muutaman porkkanan ja omenan puolikkaan.

19.06.-21.06.2015, esteleiri - valmentajana Werry (89 sanaa)
Steffy ja Canto oli koko leirin nuorin ratsukko, myös ratsastajan kuin hevosen puolelta. Joka tapauksessa ori oli kyllä erittäin komea! Ratsastustunneilla Canto oli erittäin energinen, ja kulki reippaasti eteenpäin. Esteet loikittiin yli hienosti, vaikka välillä lähestyminen esteille tuli hieman vinosti. Maastossa ratsukko sai kulkea jonon etupäässä, sillä Canto oli erittäin innostunut maastoilusta. Leikkitunneilla hevonen oli muutaman kerran lähteä etuajassa, mutta Steffy osasi komentaa sitä pysymään aloillaan. Canto osasi käyttäytyä kuitenkin niin ihmisten, kuin hevosten kanssa, joka oli mahtava juttu! Steffyä oli mukava jälleen nähdä, kuten myös Cantoa ensimmäistä kertaa.

30.05.2015, estevalmennus - valmentajana Elowyn (310 sanaa)
Steffy verrytteli komeaa raudikkoaan, kun pääsin kentälle. Moikkasin naista iloisena ja aloin rakentaa rataa tarkkailen samalla ratsukkoa tarkasti. Tämä olikin ensimmäinen kerta, kun näin Steffyn Canton selässä. Kun olin saanut radan valmiiksi, jäin vielä pariksi minuutiksi katselemaan Steffyn ja Canton verryttelyä. Canto liikkui oikein kauniisti ja hyvin Steffyn alla, ja vaikutti oikein innokkaalta. Steffy myötäili rautiaan orinsa liikkeitä miltei täydellisesti, ja vaikutti hyvin keskittyneeltä. Pyysin pian Steffyä hyppäämään pari verryttelyestettä, jotka olivat vain 90 cm korkeita. Canto lähestyi esteitä tasaisessa, pyörivässä laukassa, korvat hörössä ja Steffyn ohjeita kuunnellen. Kuitenkin, kun Canto hyppäsi, sen takapää nousi selkeästi ylöspäin. Hyppy ei ollut maailman tasapainoisin, eikä kaunein, sillä takapää oli hyvin korkealla etupäähän verrattuna. Cantosta näki, että se oli vielä kovin nuori ja innokas, ja pistinkin kyseisen virheen nuoruuden piikkiin. Seuraava este sujuikin jo paremmin, vaikka kyllä se peffa lensi vähän turhan korkealle. Päätin kuitenkin, että ratsukko olisi valmis hyppimään rataa.
Näytettyäni radan Steffylle pyysin häntä aloittamaan aivan toisesta päädystä, jotta Canto saisi laukata kunnolla ennen esteitä. Orin vauhti meinasi kiihtyä vähän liikaakin, ja Steffy sai kiskoa ohjista kunnolla saadakseen orinsa käyttäytymään kunnolla. Ensimmäinen este, joka oli 110 cm korkea pysty, ylittyi orilta helposti. Lähestyminen oli kuitenkin aivan liian rauhaton. Orilla oli kuitenkin kova ponnu ja todella sulava hyppytyyli. Seuraavalle esteelle Canto tuli todella kovaa, ja ensiksi säikähdin, että nyt ori kaatuu. Tiukasta tilanteesta huolimatta Canto ylitti 120-senttisen pystyn, vinosti, mutta ylitti kuitenkin. Kolmas ja neljäs este olivat sarja, ja se tuotti orille ongelmia. Laukka oli todella suurta, ja Steffy sai tehdä todella paljon töitä pienentääkseen orinsa laukkaa. Loput esteet sujuivat melko hyvin, mutta vauhti oli aivan liian kova.
”Sulla on hieno hevonen, Steffy, mutta se hyppää ihan liian kovasta vauhdista. Tuolla menolla se taittaa vielä jalkansa!” huudahdin, ja käskin Steffyä hyppäämään rataa niin monesti, että vauhti pysyi turvallisena ja kohtuullisena. Lopulta Steffy ja Canto saivat aikaan jonkinlaisen kompromissin, ja päätin lopettaa siihen.

25.05.2015, kouluvalmennus - valmentajana Ginevra (173 sanaa)
Tulen maneesiin jossa on sopusuhtainen ratsukko verryttelemässä. Steffyn ja Canton menoa on miellyttävä katsoa, ori on eteenpäinpyrkivän oloinen, mutta kuuntelee kuitenkin ratsastajaansa.
”Aloitetaas sitten”, sanon ja kävelen maneesin keskelle. Steffy kävelee Canton kanssa, kun ohjeistan häntä tehtävään. Ohjeistan ratsukon tekemään vaihtoja suoralla uralla, aloittaen vastalaukalla.
”Pidä istunta tiiviinä ja aluksi anna liioitellut vaihtoavut. Pidä avut niin kauan, että Canto vaihtaa laukkaa, ja kun vaihto tapahtuu, myötää heti”, kehoitan Steffyä ja tuo tekee kuten käsketään. Canto vaihtaa laukan jonkin verran apujen annon jälkeen, hieman epäpuhtaasti, etujalat vaihtavat ennen takaosaa.
”Pidä Canto kevyesti koottuna, ettei se valu etupainoiseksi ja vaihda etujaloilla ennen takajalkoja”, neuvon ja Steffy kokoaa ratsuaan. Pyydän häntä yrittämään uudelleen. Nyt vaihto on puhdas, mutta Canto on edelleen hieman jäljessä apuja. Pyydän Steffyä toistamaan tehtävän vielä pariin otteeseen, kunnes vaihto on puhdas ja tulee ajallaan. Sen jälkeen käsken tehdä tehtävän vielä toiseen suuntaan.
”Teeppä vielä lävistäjällä laukanvaihtosarja, viisi laukka-askelta vastalaukkaa ja vaihto myötälaukkaan”, sanon Steffylle. Hän tekee kuten sanon. Vaihdot sujuvat hyvin. Annan Steffylle vielä kotiläksyksi harjoitella vaihtoja, ennen kuin päästän ratsukon loppuverryttelyyn.

24.05.2015, kouluvalmennus ilman satulaa - valmentajana Naomi (124 sanaa)
Steffy ja Elowyn tuli kentälle ilman satulaa ja tarkoitus oli kouluvalmennus järkätä. Kaksikko alkoi kävellä pitkin ohjin uran sisäreunaa pitkin, kunnes keräsivät ohjat ja aloitettiin hakemana istuntaa ja sen vaikutusta ratsuihin. Canto oli kokoajan hienosti kuulolla ja Steffy sai ratsastettua hienosti kulmat asettaen ja taivuttaen oria. Ympyröillä ori taipui ja asettui sisälle kuin ulos hyvin ketterästi niskasta, vaikka ratsastaja sai varoa, ettei aseta liikaa ympyrällä. Harjoitusravissa Canto kulki ryhdikkäästi eteenpäin ja Steffy sai kunnolla pitää vatsalihasillaa itseään ryhdissä ja hengittää ravin tahtiin. Kaarteet ja tiet meni selkeästi ja myös oriin haettiin herkkyyttä erilaisin siirtymisin mm. käynti-ravi-pysähdys-ravi-pysähdys-käynti-ravi pätkillä. Canto teki siirtymiset siististi ja reakoi ratsastajan apuihin nopeasti. Laukassa ori kantoi itseään ryhdikkäästi ja steffy sai pidettyä kuin lyhennettyä laukkaa ilman raviin tippumista tai kunnon kaahailua.

20.05.2015, perustarkastus, rokotukset, madotukset ja raspaus - eläinlääkärinä Jansku (133 sanaa)
Tallissa odotti hyväsydäminen ja todella komea nuori mies. Rakastuin Canton hyvään käytökseen ja sitäkin hienonpaan ulkokuoreen. Ihana hevonen sinulla Steffy! Canto on nyt rokoitettu. Pari päivää pitää antaa orin lepäillä. Tarhata saa ylihuomenna. Huominen (21.5.) karsinassa. Kävelyttää saa, mutta pitää olla tarkka ettei rupea riehumaan. Perustarkastussa ori oli terveen näköinen. Sydänäänet kunnossa. Silmät ja korvat hyvät. Samoin iho ja karva-> kiiltävä ja siisti, ei hilsettä. Jalat kuivat ja ehjät. Kaviot hyvässä mitassa, eikä lohkeamista pelkoakaan. Kurkkasin kaupan päälle selän lihakset, jotka olivat oikein vetreät. Jumeja ei tuntunut mistään. Hyvin olet hoitanut Canton verryttelyn. Madotus kunnossa. Ori antoi madottaa hienosti! Suussa oli jo pienet piikit, jotka eivät kumminkaan vielä olleet ehtineet aiheuttaa vahinkoa. Hyvään aikaan tilasit raspauksen. Nyt on piikit pois ja suu kunnossa muutenkin. Canto käyttäytyi hienosti ja saikin minulta muutaman porkkanan.

Tämä on virtuaalitalli.

Ulkoasu © 2016 VRL-02877
Otsikko 1 fontti © Måns Grebäck @ DaFont
Ulkoasun kuvat © AK

Lyriikat © V.A. Koskenniemi, Jukka Kuoppamäki, Tapio Rautavaara, Kari Tapio
Tekstit & muu materiaali © Elowyn, VRL-13412, ellei toisin mainita
Kaiken materiaalin luvaton kopioiminen ehdottomasti kielletty!
Sivut toimivat varmasti ainakin Mozilla Firefoxilla

©2017 Läpikuultavan Suomenhevoset - suntuubi.com